Menu
Still-kuvia Henrietta Lehtosen videoteoksesta “Juuri nyt kaikki on hyvin” (2014). Teos on saavuttanut Pitkäniemen psykiatrisen sairaalan osastoilla sekä henkilökunnan että asiakkaiden suosion.

Taide parantaa

Tutkimus ja kokemus osoittavat, että taiteella on paikkansa hoitolaitoksissa.

Jouduin viime keväänä sairaalaan. Olin terve, mutta lapsi sairasti vakavaa silmätulehdusta. Asuimme Satakunnan keskussairaalassa pari viikkoa ennen kuin nuori potilas pääsi kotiin ja hoitoja jatkettiin päiväkäynneillä.

Kallo on vuodesta 2014 lähtien tuottanut LiikKUVAT-palvelua, jossa viemme videotaidetta hoitolaitoksiin. Ideana on tarjota liikkuvan kuvan taidetta ihmisille, joiden omat liikkumismahdollisuudet ovat rajoittuneet.

Nokialla, Pitkäniemen psykiatrisessa sairaalassa osastonhoitaja tulee aamulla töihin ja napsauttaa suuren videomonitorin päälle. Harmaa kissa hypähtää ikkunalle. Se katselee perhosten parveilua ja niityllä laiduntavia hevosia. Kuvataiteilija, arkkitehti ja LiikKUVAT-palvelun kuraattori Henrietta Lehtonen kuvasi videon kuunneltuaan sairaanhoitajien odotuksia. Kauniin, luonnollisen ja rauhallisen teoksen tekeminen haastoi taiteilijan pohtimaan, miten yhdistää sovinnaiset toiveet ja taiteellinen mielekkyys.

Hoitolaitoksissa arki on turvallista ja sujuvaa, mutta usein tylsien hoitotoimien rytmittämää. Oman lapseni sairautta selätettiin monta kertaa vuorokaudessa annostelluilla suonensisäisillä lääkkeillä. Niiden vaikutusta seurattiin verikokeilla, joita lapsi aivan erityisesti kammosi. Päivät täyttyivät vaikeasti nieltävistä pillereistä, oudoista lääketieteellisistä tutkimuksista ja koti-ikävästä.

Satakunnan keskussairaalassa ja etenkin sen vastavalmistuneessa naisten- ja lastentalossa on erityisen runsaasti kuvataidetta. Kun potilaan voimat hieman elpyivät, saimme luvan kuljeskella talossa. Teokset antoivat laitosarkeemme juteltavaa ja toimivat maamerkkeinä satojen käytävien labyrintissa. Arvioimme taidetta, tunnistimme aiheita ja etsimme taiteilijoiden signeerauksia.

Vasta omakohtaisen hoitolaitoskokemuksen myötä todella ymmärsin, miten arvokkaita olivat ne hetket, kun taide vei potilaan huomion pois kivusta ja kurjuudesta. Liikutuin lähes kyyneliin, kun potilashuoneeseen poikkesi askarteluohjaaja tarvikekärrynsä kanssa. Kerrankin tulijalla oli tarjota 11-vuotiaalle jotakin muuta kuin seuraava pistos.

Tieteellisestikin on todistettu, että taide ja taiteelliseen toimintaan osallistuminen voivat vähentää potilaiden kokemaa ahdistuneisuutta ennen toimenpiteitä ja toimenpiteiden aikana. Taide auttaa sietämään hoitojen sivuvaikutuksia ja voi jopa vähentää kipu- ja unilääkityksen tarvetta.

Pitkäniemessä työskentelevä taideterapeutti Janiika Salo toivoo psykiatrisen sairaalan taiteelta iloa, lohtua ja turvaa. Tutkimukset osoittavat, että parhaimmillaan taidetoiminta voi jopa auttaa mielenterveyden ongelmista kärsiviä ihmisiä rakentamaan identiteettiä, joka ei ole diagnoosin tai mielisairauteen liittyvien leimojen määrittämä. Kollegani, Kallon kulttuurituottaja Annukka Ketola on ensimmäisenä Suomessa lähtenyt kehittämään hoitolaitosten taidetta palvelumuotoilun keinoin.

Koulutuskuntayhtymä Sataedun lähihoitajaopiskelijoiden kanssa Ketola on jalkautunut vanhustenhoitoyksiköihin. Asukkaille, hoitajille ja omaisille järjestetyissä tilaisuuksissa on selvitetty, millaista taidetta he haluaisivat kokea.

Seurasin Kankaanpään Mäntykalliokodin asukkaiden palvelumuotoilutyöpajaa. Vanhukset olivat pientilallisia, joiden elämä oli kulunut maa- ja metsätöissä. He muistelevat mielellään marjastusta, puutöitä, traktoreita ja eläimiä. Maaseudun kulttuuriin kuuluivat kuoroharrastukset ja lavatanssit. Yksi rouva rakasti erityisesti viulumusiikkia.

Luontoaltistus lisää ihmisten hyvinvointia, mutta saman kaltaisia myönteisiä vaikutuksia saavutetaan myös luontokuvilla ja luontovideoilla. Kun omat jalat eivät enää kanna, metsäretken, maiseman tai märehtivien lehmien aiheuttamaa mielihyvää voidaan ruokkia taiteen keinoin.

Parhaillaan valmistelemme sekä Kankaanpään Mäntykalliokotiin että Pitkäniemen sairaalaan myös perinteistä taidegalleriatoimintaa. Taiteelle omistettu käytävä tai nurkkaus luo työntekijöille, omaisille, ystäville ja hoidettaville kohtaamispaikan, jossa kehon tai mielen sairaudet eivät ole pääosassa. Seuraavassa vaiheessa me Kallossa haluamme haastaa taiteilijat. Taiteilijoilla on hallussaan ääretön määrä taitoa, menetelmiä ja tarvittavaa herkkyyttä, joista voimme luoda hoitolaitosten arkea kohottavia palveluita.

Kokemuksesta tiedän, miten ajatukset sairaalassa tuppaavat kiertymään ikävien asioiden ympärille. Ja miten merkityksellisiä ikkunoita taide avaa tuon sykerön ulkopuolelle.

Taidetta hoitolaitoksiin

Kallon tuottama LiikKUVAT-palvelu vie videotaidetta hoitolaitoksiin. Lue lisää: www.liikkuvat.fi

Teksti Tuuli Penttinen-Lampisuo

Kuva Henrietta Lehtonen

Kirjoittaja työskentelee Kallossa tuottajana, kouluttajana ja kirjoittajana.

Mikä hyvinvointitaide?

Hyvinvointitaide tarkoittaa taiteellista ja osallistavaa toimintaa, jonka tavoitteena on hyvinvointipalvelujen kohderyhmien elämänlaadun, henkisen vireyden ja terveyden edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Se kytkeytyy käsitteellisesti yhteisötaiteeseen, jolla viitataan taiteelliseen toimintaan yhteisön ehdoilla.

Puhutaan myös osallistavasta ja soveltavasta taiteesta, englanniksi mm. participatory art, social art, socially engaged art, community art. Soveltava taide on tavoitteellista toimintaa erilaisissa ympäristöissä ja yhteisöissä, joissa taide ja taiteen saavutettavuus eivät ole itsestäänselvyyksiä. Niin sanottu hoitolaitostaide toteutuu nimensä mukaisesti hoito- ja hoivalaitoksissa ja niiden ympäristöissä. Mahdollisia kohteita ovat esimerkiksi palvelutalot, päiväkeskukset, vankilat, vastaanottokeskukset, päihdetyön yksiköt ja lastensuojelun yksiköt.

Cialis hinta tallinna Mistä tilata viagra